Juha Karjalainen Länsimaisten arvojen puolesta

Kiinan kieleen panostettava kouluissa

Suomen Uutiset kertoi 01.02.2017 perussuomalaisten kansanedustajan Ville Tavion ehdottaneen kiinalaisille ajo-oikeutta Suomessa matkailuelinkeinon edistämiseksi. Tällä hetkellä kiinalaismatkailijat eivät voi ajaa autolla Suomessa, koska kiinalainen ajokortti ei käy Suomessa ajamiseen. Asia on sikäli merkittävä, että kiinalaiset tuovat venäläisten jälkeen eniten rahaa Suomeen (jopa 343 miljoonaa euroa vuonna 2015).

 

Ajokorttikysymyksen lisäksi kiinalaisten matkailijoiden mielenkiintoa Suomea kohtaan voi edistää muillakin kansallisilla ja kunnallisilla keinoilla. Peruskouluissa ja lukioissa tulisi tarjota kiinan kieltä nykyistä enemmän. Tällä hetkellä kielen opiskelu ei ole riittävässä suhteessa kiinalaisten matkailijoiden määrään. Opetushallituksen rahoittamalta Yanzu.fi -sivustolta käy ilmi, ettei kiinaa voi opiskella yhdessäkään Lapin peruskoulussa tai lukiossa, vaikka kiinalaisten matkat suuntautuvat merkittävästi juuri Lappiin. Kieltä opettavia lukioita listallakin on vain 11 ja peruskouluja 8 kappaletta. Myös muut pohjois- ja keskisuomalaiset suurkaupungit kouluineen loistivat poissaolollaan, maaseutukouluista puhumattakaan.

 

Suomessa koulutuskysymykset ovat perinteisesti olleet vahvasti julkisen sektorin asioita. Tämän vuoksi julkisen sektorin on pysyttävä ajan hermoilla myös kielten opiskelun suhteen. Kiinan kieltä on tarjolla aivan liian vähän sen kysyntään nähden matkailun ja työelämän suhteen. Tähän on saatava pikainen muutos.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En usko, että monikaan kiinalainen ryhmäturisti haluaisi täällä ajaa autoa. Vaikkakin autokanta on moninkertaistunut Kiinassa kymmenen vuoden sisällä, niin keskivertoaikuiselle autolla ajaminen on edelleenkin hiukan ammatinomainen erikoistaito ja ulkomaisessa ympäristössä ajatus auton vuokraamisesta omaan liikkumiseen olisi äärimmäisen etäinen ajatus suurimmalle osalle turisteja.

Tuosta tuli mieleeni oman kiinalaisen ajokortin saaminen, sielläkään ei nimittäin kelpaa muu kuin kiinalainen kortti.

Jouduin teoreettiseen kokeeseen, jossa oli sata monivalintakysymystä neljällä vaihtoehdolla A,B,C,D. Kysymykset ilmestyivät tietokoneen näytölle ja niistä piti sitten valita yksi kerrallaan ja painaa enteriä seuraavan kysymyksen saamiseksi. Ongelma oli vain siinä, että kaikki kysymykset ja vaihtoehdot olivat ainoastaan kiinaksi kirjoitettuja.

Pyysin lupaa käyttää kolleegaani tulkkina ja sitten hän alkoi kääntää joka kysymystä yksitellen englanniksi minulle, samoin vaihtoehtoja. Menettelytapa oli kuitenkin niin hidas, että testin valvoja tuli sanomaan meille, että asiaa pitäisi jotenkin nopeuttaa. No, sen jälkeen autokuskimme alkoi katsoa screeniä ja kertoi minulle oikean vaihtoehdon, jota yksi kerrallaan painoin. Hänen lukutaitonsa ei kuitenkaan ollut kovin hyvä ja siksi testi eteni valvojan mielestä edelleenkin liian hitaasti.

Lopulta valvoja tuli itse koneen viereen ja sanoi minulle oikeat vastaukset yksi toisensa jälkeen. Tulokseni oli kuitenkin vain 98 oikein sadasta, mutta sain kortin!

Käyttäjän RogerKulmala kuva
Roger Kulmala

Mutta hyvä että on edes pakkoruotsi, se kun on avain kaikkien kielten oppimisen, myös kiinan.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Konsulaattiin vaan viestiä, että viisumin saamikseksi pitää suorittaa ruotsin kielen testi. Ongelma ratkaistu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mitä kielen opiskeluun tulee, niin tietysti on hyvä, jos kouluissa on mahdollisuus opiskella monia hyödyllisiä kieliä.

Kiinan kieli on kuitenkin hvyin vaikeata oppia siinä mielessä, että kiinalaislta lapsiltakin menee kymmenen vuotta kirjoituksen opettelemiseen ja he opiskelevat sitä useita tunteja päivässä.

Jos kiinan kielen taidosta haluaisi olevan hyötyä bisneksessä, niin sitä pitäisi osata sujuvasti. On toki kiva tervehtiä kiinaksi ja sanoa pari kliseetä, mutta ei siitä muuta hyötyä sitten ole kuitenkaan.

Kiinalaiset itsekin ymmärtävät, että ulkomaisten kanssa tekemisissä ollessaan he eivät voi olettaa kenenkään puhuvan kiinaa ja siksi sellaiset ihmiset ovat opiskelleet englantia saavuttaen usein erittäinkin hyvän kommunikaatiotason. Näppituntumalta sanoisin, että koulutetut kiinalaiset puhuvat englantia paremmin kuin japanilaiset keskimäärin.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Jos kiinan kielen taidosta haluaisi olevan hyötyä bisneksessä, niin sitä pitäisi osata sujuvasti. On toki kiva tervehtiä kiinaksi ja sanoa pari kliseetä, mutta ei siitä muuta hyötyä sitten ole kuitenkaan.»

Ehkä mielekäs määrä olisi sellainen, että kykenee myymään sieniä ja poronsarviuutetta ja sen jälkeen neuvomaan tien takaisin hotellille. Tuon tason tilanteissa on oleellista pärjätä muutenkin kuin elekielellä. Sitten varsinaiset ns. bisneskommunikaatiot ovat aivan eri asia.

Jos parempaa osaamista tarvitaan, Suomesta kyllä löytyy sen verran natiivikiinaisia, myös natiiveja kiinan kielen ammattilaisia, että ainakin tulkkausta saa kohtuu helpolla. (Jos jollakulla lukijalla on tarvetta, pyydän ottamaan yhteyttä.)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olet oikeassa siinä, että tuollaisesta auttavasta kielitaidosta on hyötyä käytännön tilanteissa.

Sitä nimitetään yleensä "communication level". Siitä ylempää seuraavaa tasoa kutsutaan yleensä "conversation level". Omat tyttäreni hallitsevat kiinaa hyvinkin tuolla keskustelutasolla, mutta eivät silti Suomeen takaisin muuttomme jälkeen juurikaan ole sitä pystyneet pajon hyödyntämään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset